Miksi sama palaute menee toiselle perille ja toiselle ohi?

Palaute on lahja, joskin usein huonosti paketoitu. Ennen seuraavaa palaute- tai kehityskeskustelua kannattaa miettiä, millaisen paketin juuri sinä tai tiimisi jäsen tarvitsee, jotta lahja tulee avatuksi.
Kehityskeskusteluja käydään monissa organisaatioissa parhaillaan. Kalenteriin ilmestyy tunnin mittainen varaus, jonka aikana pitäisi käydä läpi koko vuosi: onnistumiset, kehityskohteet, tavoitteet ja toiveet. Moni esihenkilö valmistautuu siihen huolellisemmin kuin mihinkään muuhun keskusteluun vuoden aikana. Moni työntekijä taas jännittää sitä enemmän kuin edes myöntää.
Pysähdy hetkeksi. Muistatko jonkin palautteen, joka on jäänyt mieleesi vuosiksi? Se on voinut olla yksi lause, joka sai sinut uskomaan itseesi, tai kommentti, joka kirvelee yhä. Ja sitten toinen kysymys: muistatko tilanteen, jossa olisit tarvinnut palautetta, mutta sitä ei koskaan tullut?
Kun kysymme näitä kysymyksiä valmennuksissamme, vastauksia riittää kummastakin. Palaute ei ole pieni asia. Se muovaa sitä, miten näemme itsemme ja mihin suuntaan uskallamme kasvaa.
Palaute on lahja
Palaute kertoo meille sen, mitä emme itse näe. Jokaisella on sokeita pisteitä, eli tapoja toimia, jotka näkyvät muille selvästi mutta jäävät itseltä huomaamatta. Ilman palautetta teemme töitä arvailun varassa. Luulemme, että viestimme menee perille, että käytöksemme on rakentavaa tai että kollega tietää, kuinka paljon arvostamme hänen panostaan.
Rakentavan palautteen takana on lähes aina toive. Kun joku ottaa puheeksi jotain, mikä häntä on häirinnyt, hän toivoo meiltä jotain. Usein hän osaa sanoa vain sen, mitä ei halua, mutta ei sitä, mitä hän haluaa. Siksi palautteen antajaa kannattaa ajatella kuriirina, joka tuo tärkeää viestiä. Hän voi olla sanoissaan kömpelö, mutta liikkeellä hyvin aikomuksin.
Kun palautetta ei anneta, tilalle tulee arvailu. Ja arvailun hinta on aina kovempi kuin yhden vaikean keskustelun hinta. Väärinymmärrykset kasautuvat, sama kitka toistuu viikosta toiseen ja lopulta joku vaihtaa työpaikkaa ymmärtämättä koskaan, mitä olisi voinut tehdä toisin.
Miksi lahjaa on niin vaikea ottaa vastaan?
Jos palaute on lahja, miksi sen avaaminen tuntuu niin usein epämukavalta?
Syy on biologinen. Kun saamme kritiikkiä, aivomme tulkitsevat sen helposti uhkaksi. Taistele tai pakene -reaktio käynnistyy ennen kuin ehdimme ajatella. Joku alkaa puolustautua, toinen hyökkää takaisin ja kolmas vetäytyy hiljaiseksi ja miettii asiaa vielä viikkojakin jälkikäteen.
Myös palautteen antaminen on vaikeaa. Antaja pelkää loukkaavansa, pilaavansa välit tai epäonnistuvansa perusteluissa. Siksi vaikeita asioita vältellään, ne pehmennetään tunnistamattomiksi tai ne säästetään vuoden päähän kehityskeskusteluun, jolloin kukaan ei enää muista, mistä tilanteesta oli kyse.
Tuloksena on työyhteisö, jossa kaikki ovat kohteliaita, mutta kukaan ei oikeasti tiedä, missä mennään.
Tunnetko oman tapasi ottaa palautetta vastaan?
Tässä kohtaa palautepuheesta jää usein puuttumaan yksi olennainen asia. Ihmiset ottavat palautetta vastaan hyvin eri tavoin.
WOPI-työpersoonallisuuskartoitus tekee nämä erot näkyviksi. Osaajahahmojen kielellä yksi tarvitsee suoran ja selkeän viestin, koska kiertelevä palaute menee häneltä kokonaan ohi. Toinen tarvitsee aikaa käsitellä kuulemaansa ennen kuin pystyy vastaamaan mitään järkevää. Kolmas kuulee pienenkin kehityskohdan kokonaisarviona itsestään ja tarvitsee siksi ensin varmuuden siitä, että perusasiat ovat kunnossa.
Esimerkki eräästä esihenkilöraportista kertoo saman konkreettisesti:
”Liikaa pehmennetty palaute menee ohi: hän saattaa jatkaa ymmärtämättä, että muutosta toivottiin. Sano hänelle asia suoraan.”
Toiselle ihmiselle sama suoruus voisi tuntua tylyltä ja sulkea keskustelun. Kumpikaan ei ole väärä tapa reagoida. Ne ovat vain erilaisia.
Siksi itsetuntemus on palautteen vastaanottamisen ensimmäinen taito. Kun tiedät, miten reagoit, voit ottaa reaktiosi haltuun. Palautteen vastaanottamiseen auttaa viisi askelta:
Kuuntele. Anna toisen puhua loppuun ennen kuin vastaat.
Kiitä. Toinen on nähnyt vaivaa ja ottanut riskin.
Yritä ymmärtää. Vasta kun antaja kokee tulleensa ymmärretyksi, vastavuoroinen keskustelu on mahdollinen.
Ota selvää toiveesta. Kysy suoraan: ”Mitä toivoisit minun tekevän toisin?”
Neuvottele sopimus. Sopikaa yhdessä, mitä tästä eteenpäin tehdään.
Ja vielä yksi kysymys sinulle: oletko koskaan kertonut esihenkilöllesi, miten sinulle kannattaa antaa palautetta? Useimmat eivät ole. Silti se on yksi arvokkaimmista asioista, jonka voit kehityskeskusteluun viedä.
Palautekulttuuri on yhteinen sopimus
Yksittäinen hyvä palautekeskustelu ei vielä tee palautekulttuuria. Palautekulttuuri on työyhteisön yhteinen tapa antaa, pyytää ja vastaanottaa palautetta osana arkea. Se ei ole erillinen tapahtuma kerran vuodessa, vaan jatkuvaa vuoropuhelua siitä, mikä toimii ja mikä voisi toimia paremmin.
Toimiva palautekulttuuri edellyttää psykologista turvallisuutta: ilmapiiriä, jossa palautetta uskalletaan antaa ja pyytää rehellisesti ja jossa sitä pidetään lahjana eikä hyökkäyksenä. Sen perusta on arvostus. Arvostuksen sanoittaminen ääneen on taito, jota voi harjoitella:
”Arvostan todella panostasi tässä tiimissä.””Haluan kuulla ajatuksiasi. Näkemyksesi merkitsee paljon.”
Kun arvostus on näkyvää, myös rakentavaa palautetta on helpompi ottaa vastaan. Sen antamiseen käytämme valmennuksissamme kuuden askeleen mallia:
Ota kontakti. Kerro, että haluat jutella, ja anna toisen vaikuttaa siihen, milloin ja missä. Rakentava palaute annetaan aina kahden kesken.
Kerro havainto. Pysy faktoissa ja konkreettisessa tilanteessa.
Esitä toive. Puhu siitä, miten toivot toisen toimivan jatkossa, äläkä siitä, mitä hän teki väärin.
Kerro hyöty. Auta näkemään, mitä hyvää muutoksesta seuraa hänelle itselleen ja muille.
Osoita, että uskot häneen. ”Tiedän, että pystyt siihen.”
Pyri sopimukseen. Kysy, mitä mieltä hän on, ja mitä hän itse ehdottaisi.
Esimerkiksi: ”Mulla olis sulle yks toivomus. Aamulla, kun iloitsitte Peten kanssa onnistumisestanne, äänenne kantoi koko avokonttoriin. Olen iloinen puolestanne, mutta toivoisin, että pitäisitte volyymin alempana yhteisessä tilassa, koska moni puhuu samaan aikaan asiakkaiden kanssa puhelimessa. Mitä mieltä olet?”
Esihenkilölle tässä on tärkein oivallus. Kun hän tuntee tiiminsä erilaiset tavat ottaa palautetta vastaan, hän osaa paketoida lahjan kullekin oikein. Sama viesti voi tarvita yhdelle suoran sanoituksen, toiselle valmistelevan johdannon ja kolmannelle mahdollisuuden palata asiaan seuraavana päivänä.
Toimivan palautekulttuurin vaikutukset näkyvät monella tasolla. Työntekijä saa selkeyttä rooliinsa ja odotuksiin. Tiimissä yhteistyö ja luottamus paranevat. Organisaatiossa virheet vähenevät ja muutoksiin reagoidaan nopeammin. Ja ulospäin syntyy kuva työpaikasta, jossa ihmisiä kuunnellaan.
Kolme asiaa ennen seuraavaa kehityskeskustelua
Jos olet työntekijä, kerro esihenkilöllesi, miten sinulle kannattaa antaa palautetta. Tarvitsetko suoran viestin vai hetken aikaa käsitellä?
Jos olet esihenkilö, valmistele jokaiselle tiimiläiselle yksi konkreettinen havainto ja yksi toive. Mieti etukäteen, miten juuri hän ottaa palautteen parhaiten vastaan.
Jos kehität tiimiä, sopikaa yhdessä, miten palautetta annetaan arjessa eikä vain kerran vuodessa. Pieni, säännöllinen palaute on arvokkaampaa kuin yksi suuri keskustelu.
Paketoidaan lahja oikein
Palaute on lahja. Se, avataanko lahja vai jääkö se nurkkaan, riippuu paljolti siitä, miten se on paketoitu.
Haluatko tietää, miten tiimisi kukin jäsen ottaa palautetta parhaiten vastaan? Varaa maksuton 30 minuutin keskustelu kanssamme. Katsotaan yhdessä, miten tiiminne erilaiset vahvuudet saadaan näkyviksi ja miten palautteesta tulee teillä luonteva osa arkea.
Jos haluat aloittaa omasta itsetuntemuksestasi, tutustu Avainpelaaja Startti -verkkokurssiin. Sen WOPI-analyysi ja osaajaprofiili näyttävät, miten sinä luontaisesti toimit, myös silloin, kun saat palautetta.



