Jos kukaan ei johda, miten ihmiset johtavat itseään?
Työelämässä yhä suurempi osa päätöksistä, priorisoinnista ja ongelmanratkaisusta tapahtuu siellä, missä työ tehdään. Kaikkea ei voi – eikä tarvitse – johtaa ylhäältä. Siksi itsetuntemus ja itsen johtaminen eivät ole enää vain yksilön henkilökohtaisia taitoja. Ne ovat organisaation toiminnan edellytyksiä.
Työelämä on muuttunut tavalla, joka haastaa myös käsitystämme johtamisesta. Työ on monessa organisaatiossa hajautuneempaa, itsenäisempää ja jatkuvasti muuttuvaa. Ihmiset tekevät enemmän päätöksiä itse, ratkaisevat ongelmia ilman valmista toimintamallia ja joutuvat jatkuvasti arvioimaan, mihin oma aika ja energia kannattaa käyttää.
Kaikkea ei voi enää johtaa ylhäältä. Eikä tarvitsekaan.
Mutta se tarkoittaa, että yhä suurempi osa johtamisesta tapahtuu ihmisen sisällä. Ihminen joutuu johtamaan omaa ajatteluaan, toimintaansa, ajankäyttöään, reaktioitaan ja energiaansa. Hänen pitää pystyä tekemään valintoja myös silloin, kun kukaan ei ole kertomassa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.
Siksi itsetuntemus ja itsen johtaminen eivät ole enää vain yksilön henkilökohtaisia taitoja ja kyvykkyyksiä. Ne ovat organisaation toiminnan edellytyksiä.
Itseohjautuvuus ei tarkoita, että jokainen pärjää yksin
Itseohjautuvuudesta puhutaan paljon. Usein se ymmärretään vapautena ja vastuuna: ihminen saa enemmän päätösvaltaa ja vastaa itse omasta toiminnastaan.
Mutta itseohjautuvuus ei tarkoita yksin pärjäämistä. Jotta ihminen pystyy johtamaan itseään, hänen täytyy tietää, mitä kohti ollaan menossa, mikä on tärkeää, mistä hän vastaa ja missä hänen päätösvaltansa rajat kulkevat. Hän tarvitsee myös palautetta, tukea ja mahdollisuuden kysyä apua.
Itseohjautuvuus tarvitsee siis rinnalleen selkeyttä ja yhteisiä rakenteita. Muuten vastuu muuttuu kuormitukseksi.
Vaikka olosuhteet olisivat kunnossa, on vielä se yksi tärkein asia: ihminen itse.
Tässä kohtaa itsetuntemus tulee mukaan.
Miten johdan itseäni tilanteessa, jossa on kiire?
Miten teen päätöksiä epävarmuudessa?
Mitä minussa tapahtuu, kun saan kritiikkiä?
Miten toimin konfliktissa?
Tunnistanko, milloin olen kuormittunut?
Osaanko priorisoida vai yritänkö tehdä kaiken?
Uskallanko sanoa, etten tiedä?
Pyydänkö apua ajoissa?
Tunnistanko omat vahvuuteni – ja myös ne tilanteet, joissa tarvitsen muita?
Näihin kysymyksiin ei vastata paremmilla työohjeilla. Ne vaativat itsetuntemusta.
Itsetuntemus tekee itsen johtamisesta mahdollista
Itsetuntemus ei ole vain sitä, että tietää olevansa esimerkiksi introvertti, analyyttinen tai ihmisläheinen. Syvempi itsetuntemus tarkoittaa oman toiminnan ymmärtämistä.
Mikä minua motivoi?
Mikä minua kuormittaa?
Millaisia toimintamalleja minulla on paineessa?
Mitä teen, kun asiat eivät mene haluamallani tavalla?
Mitä oletan muista ihmisistä?
Mitä minun on vaikea nähdä itsessäni?
Missä olen parhaimmillani?
Ja ehkä kaikkein tärkeimpänä:
Mitä teen sillä, mitä tiedän itsestäni?
Itsetuntemuksen arvo ei synny siitä, että saamme itsestämme lisää tietoa. Se syntyy siitä, että pystymme käyttämään tuota tietoa oman toimintamme ohjaamiseen.
Se, miten johdan itseäni, näkyy muille
Tässä kohtaa itsen johtaminen muuttuu yksilön asiasta yhteiseksi asiaksi. Minun tapani toimia vaikuttaa sinuun.
Jos en tunnista omaa kuormitustani, se voi näkyä kärsimättömyytenä.
Jos en siedä epävarmuutta, saatan alkaa kontrolloida muita.
Jos minun on vaikea vastaanottaa palautetta, yhteistyö vaikeutuu.
Jos vetäydyn konfliktissa, ongelmat saattavat jäädä käsittelemättä.
Jos taas tunnistan omat reaktioni ja pystyn säätelemään omaa toimintaani, minulla on enemmän mahdollisuuksia valita, miten toimin.
Siksi itsen johtaminen ei paranna vain yksilön omaa tehokkuutta. Se parantaa selvästi myös vuorovaikutusta muiden kanssa. Ja sitä kautta se vaikuttaa suoraan yhteistyöhön, päätöksentekoon, luottamukseen ja lopulta organisaation kykyyn saada asioita aikaan.
Organisaatio saa sellaista johtamista kuin se itse mahdollistaa
Vastuu johtamisesta ei kuitenkaan voi jäädä yksilölle. On helppo sanoa, että ihmisten pitäisi olla itseohjautuvia, ottaa vastuuta ja johtaa itseään paremmin. Mutta millaista ympäristöä organisaatio heille rakentaa?
Onko tavoitteet selkeitä?
Saavatko ihmiset riittävästi tietoa päätösten tekemiseen?
Onko heillä oikeasti päätösvaltaa?
Saavatko he palautetta?
Onko virheistä mahdollista puhua?
Voiko apua pyytää ilman, että se tulkitaan osaamattomuudeksi?
Onko ihmisillä aikaa pysähtyä, ajatella ja priorisoida?
Jos näihin kysymyksiin ei ole kunnollisia vastauksia, ei ole reilua puhua vain paremmasta itsensä johtamisesta.
Myös organisaation pitää johtaa niitä olosuhteita, joissa itsensä johtamista tapahtuu.
Tästä päästään johtamisen johtamiseen
Ehkä tärkein johtamisen kysymys tällä hetkellä ei olekaan: Johdammeko ihmisiä hyvin?
Vaan: Johdammeko johtamista tavalla, joka auttaa ihmisiä johtamaan itseään ja työtään hyvin?
Millaisia toimintatapoja organisaation johtaminen vahvistaa?
Millaisia käyttäytymismalleja se palkitsee?
Mitä ihmiset oppivat siitä, miten johtajat toimivat paineessa?
Mitä tapahtuu, kun joku on eri mieltä?
Miten epäonnistumisiin reagoidaan?
Millaista esimerkkiä johtajat itse näyttävät omalla toiminnallaan?
Johtaminen ei välity organisaatioon vain strategioiden, arvojen ja johtamisohjelmien kautta. Se välittyy arjen pienissä hetkissä. Ja lopulta organisaatio saa paljon sellaista johtamista, jota se itse vahvistaa.
Hyvä johtaminen alkaa ihmisestä, mutta ei pääty siihen
Itsetuntemus ei yksin ratkaise organisaation ongelmia. Eikä itsen johtaminen tarkoita, että jokaisen pitäisi vain oppia venymään vähän enemmän.
Päinvastoin.
Parhaimmillaan kyse on siitä, että ihminen ymmärtää itseään paremmin, pystyy tekemään tietoisempia valintoja ja osaa hyödyntää myös muiden ihmisten vahvuuksia. Ja että organisaatio rakentaa ympärille olosuhteet, joissa tämä on mahdollista.
Ehkä meidän pitäisikin ajatella itsetuntemusta ja itsen johtamista vähemmän yksilön hyvinvointitaitoina ja enemmän organisaation yhteisenä voimavarana. Sillä mitä enemmän työssä tarvitaan itsenäistä ajattelua, vastuunkantoa, yhteistyötä ja kykyä toimia muutoksessa, sitä tärkeämmäksi nämä taidot tulevat.
Kysymys kuuluukin:
Millaisia itsen johtamisen taitoja teidän organisaationne tällä hetkellä tarvitsee – ja kuinka hyvin sinun tapasi johtaa mahdollistaa niiden käyttämisen?
Katso, miten Yhteysvoimala voi auttaa sinua ja organisaatiotasi ratkaisemaan nämä haasteet:
