Kuka oikeasti ohjaa mieltäsi?
- 2 päivää sitten
- 5 min käytetty lukemiseen
Onko "itsensä kehittäminen" alkanut tuntumaan itsensä kiduttamiselta?
Heräät aamulla ja ennen kuin ehdit edes nousta sängystä, skannaat kehoasi ja mieltäsi etsien vikoja. "Olenko tarpeeksi palautunut?" "Olenko tarpeeksi energinen?" "Olenko valmis olemaan tänään tuottava?" Meistä on tullut oman elämämme projektipäälliköitä. Olemme ulkoistaneet itsetuntemuksemme datalle. Sormus sormessa kertoo, nukuitko hyvin, ja kalenteri kertoo, oletko tärkeä.
Meille on myyty tarinaa, että ihminen on pohjimmiltaan ongelma, joka pitää ratkaista. Että sisälläsi on jokin perustavanlaatuinen virhe, joka korjaantuu vain, jos löydät oikean rutiinin, luet oikean kirjan tai noudatat oikeaa ruokavaliota. Uskomme sokeasti, että seuraavan mutkan takana odottaa se myyttinen "Paras versio itsestä". Se versio, joka ei koskaan väsy, ei koskaan ahdistu, syö vain optimaalisesti ja herää joka aamu kello viisi ilman torkkua.
Minulla on sinulle uutisia. Sitä versiota ei ole olemassa. Ja se ääni päässäsi, joka sanoo "vielä vähän enemmän", ei ole kunnianhimoa. Se on pelkoa.
Kuka istuu ratin takana?
Kuvittele, että istut autossa. Maisemat vaihtuvat, vauhti on kova ja moottori kehrää. Ulkoisesti kaikki näyttää hienolta. Mutta sitten iskee hiipivä tunne ja selittämätön levottomuus. Huomaat, että vaikka sinun pitäisi olla kuljettaja, et itse asiassa koske rattiin. Auto kääntyy risteyksistä johonkin, jonne et tietoisesti halunnut mennä. Se kiihdyttää silloin, kun haluaisit hidastaa. Ja pahinta on, että jalka tuntuu painavan kaasua, vaikka käsijarru on päällä.
Tämä on se tunne, kun arkesi rullaa, mutta et ole itse ohjaksissa.
Maailma on täynnä älykkäitä ja aikaansaavia ihmisiä, joilla ulkoiset puitteet on kunnossa. Tyytyväisyyden sijaan mielen valtaa kuitenkin outo tyhjyys. Tunne siitä, että koneessa olisi vielä tehoja, mutta jokin näkymätön rajoitin on päällä. Taustalla kaikuu kysymys: ”Tässäkö tämä nyt oli? Miten saisin itsestäni irti sen, mihin tiedän pystyväni?”
Moni yrittää ratkaista tämän dilemman painamalla kaasua kovempaa. He ajattelevat jotakuinkin näin:
"Jos vain teen enemmän töitä, stressi helpottaa."
"Jos vain opiskelen uuden tutkinnon, tunnen itseni päteväksi."
"Jos vain optimoin ajankäyttöni, ehdin elää."
Mutta jos navigaattori on ohjelmoitu väärin, vauhdin lisääminen ei vie sinua perille. Se vie sinua vain nopeammin väärään suuntaan.
Miksi älykäs ihminen toimii tyhmästi?
Miksi me teemme näin? Miksi fiksut ihmiset ajavat itsensä piippuun tavoitellessaan asioita, jotka eivät lopulta edes tuo onnea? Vastaus löytyy sieltä mihin emme yleensä uskalla katsoa. Kyse on siitä, kuka oikeasti johtaa mieltäsi.
Me haluamme uskoa olevamme rationaalisia päätöksentekijöitä. Uskomme, että valitsemme reaktiomme ja päätämme suunnastamme. Mutta neurotiede ja psykologia kertovat muuta. Suurimman osan ajasta emme ole mielemme ohjaksissa.
Mieltäsi ohjaa suurimman osan ajasta Autopilotti. Se on se osa aivoistasi, joka on nopea, automaattinen ja ohjelmoitu menneisyytesi toimesta. Se on täynnä vanhoja uskomuksia, pelkoja ja malleja, jotka olet oppinut lapsuudessa, koulussa tai aiemmissa työpaikoissa.
Nämä ovat näkymättömiä kahleita ja sääntöjä, joita noudatat tietämättäsi:
"Minun täytyy suorittaa ollakseni arvokas."
"En saa näyttää heikkoutta."
"Jos pysähdyn, kaikki romahtaa."
Niin kauan kuin nämä kahleet ovat näkymättömiä, ne ohjaavat elämääsi. Luulet tekeväsi valintoja, mutta todellisuudessa vain toistat vanhaa ohjelmointia.
Ja siksi mikään määrä "itsensä kehittämistä" ei auta, jos et ensin tunnista, kuka siellä ratin takana oikeasti istuu.
Miksi aivosi sabotoivat onneasi?
Tiedät tarkalleen, mitä sinun pitäisi tehdä voidaksesi paremmin: mennä nukkumaan ajoissa, olla läsnä lapsille tai lopettaa turha murehtiminen. Silti illan tullen löydät itsesi selaamasta puhelinta zombina, syömästä jotain mitä et edes halunnut ja stressaamasta huomista.
Ongelma ei kuitenkaan ole luonteessasi, vaan mielen mekaniikassa. Jotta ymmärrät, miksi muutos on niin vaikeaa, sinun täytyy ymmärtää mielen kaksi toimintatilaa: Arkkitehti ja Artisti.
Arkkitehti on se osa sinua, joka tekee tietoisia ja järkeviä päätöksiä. Se on ääni, joka sanoo: "Tänään lopetan työt ajoissa ja menen lenkille." Arkkitehti näkee ison kuvan, ymmärtää arvosi ja haluaa sinun parastasi. Artisti taas on mielesi intuitiivinen, tunteva ja luova puoli. Parhaimmillaan Artisti on supervoimasi, se aistii tunnelmat, keksii ideat ja elää hetkessä. Mutta Artistilla on varjopuolensa.
Ilman Arkkitehdin ohjausta Artisti muuttuu Autopilotiksi. Se on aivojen perusasetus ja energiansäästötila, sen on valtava kirjasto opittuja tapoja ja automaattireaktioita, jonka ainoa tehtävä on pitää sinut hengissä ja turvassa mahdollisimman pienellä vaivalla. Kun olet väsynyt, stressaantunut tai kiireinen (eli todennäköisesti suurimman osan arkipäivistä) Arkkitehti väsyy, ja Autopilotti ottaa ohjat. Ja Autopilottisi ei välitä onnellisuudestasi tai tavoitteistasi, se välittää vain selviytymisestä ja tuttuudesta. Neurotieteen mukaan toimimme tällä automaatiolla arviolta 90–95 % ajasta.
Tämä dynamiikka selittää, miksi perinteinen itsensä kehittäminen usein epäonnistuu. Yritämme ratkaista ongelmia Arkkitehti-tasolla, eli teemme uusia hienoja suunnitelmia, asetamme tavoitteita ja päätämme "ottaa itseämme niskasta kiinni". Mutta heti kun arki iskee kasvoille, lapsi sairastuu tai deadline paukkuu, Arkkitehti uupuu ja ohjaamaton Autopilotti ottaa vallan.
Jos Autopilottisi koodi on "Suorita ollaksesi arvokas" tai "Lepääminen on laiskuutta", mikään määrä uusia tavoitteita ei muuta käytöstäsi, vaan palaat aina takaisin tehdasasetuksiin. Siksi tunne siitä, että "koneessa on rajoitin päällä", on niin todellinen. Se rajoitin on olemassa, se on Autopilottisi, joka jarruttaa muutosta, koska se kokee uuden uhkana – vaikka se olisi sinulle eduksi.
Uskomukset, jotka ohjaavat elämääsi
Syvin syy siihen, miksi juoksemme oravanpyörässä, ei ole kiire, vaan pelko. Autopilottimme syövereissä on ns. ydinuskomuksia, jotka toimivat kuin näkymättömät kahleet. Ne ovat sääntöjä, jotka olemme oppineet joskus kauan sitten ja joita noudatamme kyseenalaistamatta. Ne toistavat usein samoja kaavoja:
Ehdollinen riittävyys ("Olen arvokas vain, kun suoritan")
Konfliktin pelko ("Jos olen eri mieltä, minut hylätään")
Kontrollin harha ("Jos en pidä kaikkia lankoja käsissäni, kaaos voittaa").
Niin kauan kuin nämä uskomukset ovat piilossa, ne ohjaavat elämääsi. Voit vaihtaa työpaikkaa, puolisoa tai harrastusta, mutta jos ydinuskomus pysyy samana, historia toistaa itseään uusissa kulisseissa. Sinun ei siis tarvitse lisätä vauhtia tai "tehdä" enemmän, vaan sinun täytyy herätä ja nähdä nämä kahleet. Sillä hetkellä, kun tulet tietoiseksi Autopilottisi ohjelmoinnista, se menettää ehdottoman valtansa sinuun.
Lopeta sisustaminen, aloita rakentaminen
Luonnollinen reaktio tässä vaiheessa on kysyä: "Mitä minun sitten pitää TEHDÄ? Pitäisikö aloittaa uusi rutiini tai herätä vielä aikaisemmin?" Vastaus on ei. Jos olet kuopassa, ensimmäinen sääntö on lopettaa kaivaminen. Suurin virhe on yrittää ratkaista rakenteellisia ongelmia pinnallisilla muutoksilla. Viikon päästä seinät kaatuvat taas päälle, koska talon pohjapiirustus on viallinen.
Sinun täytyy ryhtyä Mielen Arkkitehdiksi. Arkkitehdin tehtävä on rakentaa raamit Artistille. Meillä kaikilla on sisällämme intuitiivinen ja luova puoli, joka on parhaimmillaan elämänvoimamme. Mutta ilman Arkkitehdin ohjausta Artisti taantuu Autopilotiksi ja alkaa toistaa vanhoja kaavoja. Arkkitehdin tehtävä ei ole tukahduttaa tunteita, vaan rakentaa turvalliset raamit, joiden sisällä Artisti voi kukoistaa ilman, että Autopilotti ottaa vallan.
Kun Michelangelolta kysyttiin, miten hän veisti Daavidin, tuon täydellisen patsaan, hän vastasi yksinkertaisesti poistaneensa kivenlohkareesta kaiken, mikä ei ollut Daavidia. Sinun mielesi on tuo patsas. Se on hautautunut vuosikymmenten aikana kertyneen kuonan alle, muiden ihmisten odotusten, turhien pelkojen ja vanhentuneiden uskomusten alle. Siksi sinun ei tarvitse "kehittää" itseäsi paremmaksi. Sinun on vain kuorittava pois se, mikä ei ole aitoa sinua.
Sinun ei tarvitse opetella itsevarmuutta; sinun täytyy luopua uskomuksesta, että olet riittämätön.
Sinun ei tarvitse opetella ajanhallintaa; sinun täytyy luopua tarpeesta miellyttää kaikkia ja sanoa kaikkeen "kyllä".
Tämä on Mielen Arkkitehtuurin ydin. Se ei ole lisäämistä. Se on vapauttamista.
Voin kertoa sinulle nämä asiat tässä blogissa, mutta lukeminen on eri asia kuin tekeminen. Pelkkä tieto ei muuta mitään – vain oivallus ja toiminta muuttavat. Seuraavan kerran, kun tunnet kiireen puristavan rintaa tai huomaat selaavasi puhelinta zombina, pysähdy. Älä yritä ratkaista tilannetta painamalla kaasua tai suorittamalla enemmän. Kysy sen sijaan itseltäsi: Kuka tätä konetta juuri nyt ajaa?
Onko se Arkkitehti, joka näkee kokonaisuuden ja vaalii hyvinvointiasi? Vai onko rattiin tarttunut pelokas Autopilotti, joka yrittää vain selviytyä seuraavaan hetkeen? Vapaus ei löydy seuraavasta suorituksesta tai uudesta rutiinista. Se löytyy siitä hetkestä, kun uskallat pysähtyä, tunnistaa Autopilotin ja valita tietoisesti toisin.
Haluatko rakentaa kestävämpää arkea?
Matka Arkkitehdiksi on harvoin helppo, mutta se on aina vaivan arvoinen. Usein tarvitsemme kuitenkin peilin, joka auttaa näkemään omat sokeat pisteemme, eli ne kohdat, joissa Autopilotti yrittää ottaa vallan.
Me Yhteysvoimalassa autamme johtajia, tiimejä ja asiantuntijoita siirtymään selviytymisestä kukoistamiseen. Emme tarjoa pikavoittoja, vaan tutkittuun tietoon perustuvia työkaluja aitoon yhteyteen ja kestävään menestykseen.
