Älä keskity vain korjaamaan heikkouksiasi – Miksi vahvuuksiin keskittyminen on tutkitusti tehokkaampi strategia

Kuva: Freepik

Oletko keskittynyt vääriin asioihin urallasi?

Muistatko viimeisimmän kehityskeskustelusi? Millainen tunne siitä jäi? Innostunut ja energinen, vai lannistunut ja riittämätön?

Olen itse usein tuijottanut ruudulta keskustelun jälkeen saatua yhteenvetoa, joka on tuntunut enemmän vikaluettelolta kuin kannustavalta kartalta tulevaan. Vaikka onnistumisia oli ehkä sivuttu, todellinen painoarvo oli annettu niille osa-alueille, joissa en ollut tarpeeksi hyvä. Suunnitelma oli selkeä: korjaa nämä heikkoudet.

Tämä kokemus on tuttu monille. Työelämässä vallitsee syvään juurtunut ajatus, että kehittyminen tarkoittaa heikkouksien hiomista. Keskitymme siihen, missä alitamme riman, ja käytämme valtavasti energiaa yrittäessämme muuttua keskinkertaisista välttäviksi asioissa, jotka eivät ole meille luontaisia. Samalla ne osa-alueet, joissa meillä olisi potentiaalia olla todella erinomaisia, jäävät huomiotta.

Tämä lähestymistapa on pohjimmiltaan tehoton. Johtamisajattelija Peter F. Drucker tiivisti asian osuvasti:

”Ihminen voi suoriutua vain vahvuuksiensa varassa. Heikkouksien varaan ei voi rakentaa mitään.”.

Mitä jos kääntäisimmekin koko ajattelumallin päälaelleen? Mitä jos lakkaisimme pakkomielteisesti korjaamasta puutteitamme ja alkaisimme sen sijaan systemaattisesti rakentaa luontaisten vahvuuksiemme päälle? Tämä ei ole vain motivoivampaa, vaan myös tutkitusti tehokkaampi strategia.

Vahvuuksien voima - Neljä tutkittua hyötyä

Kun siirrämme fokuksen vahvuuksiin, tapahtuu useita positiivisia asioita, jotka heijastuvat suoraan työhömme ja hyvinvointiimme.

Ensinnäkin, itseluottamus kasvaa. Onnistumisen kokemukset ovat itseluottamuksemme polttoainetta. Kun toimit toistuvasti alueella, jossa olet luonnostaan hyvä, koet onnistumisia useammin. Jokainen onnistuminen on pieni todiste omasta kyvykkyydestäsi, ja tämä positiivinen kierre vahvistaa uskoa omiin taitoihin. Sen sijaan, että tuntisit itsesi jatkuvasti riittämättömäksi, alat nähdä itsesi pätevänä ammattilaisena.

Toiseksi, työstä tulee mielekkäämpää. Kun saat käyttää vahvuuksiasi säännöllisesti, työ tuntuu vähemmän pakkopullalta ja siinä on enemmän luontaista virtausta. Se on innostavampaa ja energisoivampaa. Tämä kokemus on suoraan yhteydessä työn imuun ja sisäiseen motivaatioon.

Kolmanneksi, ja tämä on liiketoiminnan kannalta tärkeää: tulokset paranevat. Vaikka saisitkin harjoiteltua heikkoudestasi keskinkertaisen taidon, et todennäköisesti koskaan saavuta siinä samaa suoritustasoa kuin henkilö, jolle se on luontainen vahvuus. Sen sijaan, kun panostat aikasi ja energiasi jo olemassa olevan vahvuutesi kehittämiseen, tulosten kasvu on merkittävää. Toimimalla vahvuusalueillasi olet tehokkaampi ja luovempi.

Lopuksi, resilienssi vahvistuu. Kun tunnet ja tiedostat omat vahvuutesi, sinulla on vankempi perusta, jolta kohdata haasteita. Vastoinkäymisen hetkellä et romahda ajattelemaan "olen surkea kaikessa", vaan voit nojata tietoon siitä, että sinulla on kyvykkyyksiä, jotka auttavat selviytymään.

Mutta miten nämä usein abstraktilta tuntuvat vahvuudet voi tunnistaa itsessään luotettavasti?

Anna vahvuuksillesi kasvot - Osaajahahmot käytännössä

Pelkkä päätös keskittyä vahvuuksiin ei riitä, jos et osaa nimetä niitä. Yleisluontoiset kuvailut, kuten "hyvä ihmisten kanssa", eivät anna työkaluja vahvuuksien strategiseen hyödyntämiseen. Tähän haasteeseen Avainpelaaja-kurssi tarjoaa ratkaisun Wopi-osaajahahmojen avulla. Ne ovat 20 erilaista ammatillista arkkityyppiä, jotka on johdettu Wopi-testin datasta. Hahmot antavat nimen ja tarinan niille luontaisille toimintatavoille, joita meillä kaikilla on.

Kuvitellaan kaksi asiantuntijaa, Tiina ja Hanna, joilla on hyvin erilaiset vahvuudet.

Tiina on selkeä Tuloksen tavoittelija. Hän asettaa tavoitteensa korkealle ja kilpailee jatkuvasti itsensä kanssa ylittääkseen odotukset. Hänen ydinvoimaansa on kyky keskittyä olennaiseen ja ryhtyä toimiin, jotka lupaavat parhaan tuoton. Perinteisessä kehityskeskustelussa Tiinaa saatettaisiin kehottaa olemaan kärsivällisempi tai kuuntelemaan enemmän. Vahvuusperustainen lähestymistapa ei kuitenkaan yritä muuttaa häntä joksikin, mitä hän ei ole. Sen sijaan Tiinan kehityspolku on ottaa yhä haastavampia projekteja, hioa neuvottelutaitojaan ja oppia inspiroimaan muita. Hänen moottoriaan viritetään entistä tehokkaammaksi, ei opetella jarruttamaan.

Hanna taas on Muiden kuuntelija. Hän on tiimin rauhallinen tukipilari, joka kuuntelee syvällä läsnäololla ja huomioi muiden tarpeet. Hänen vahvuutensa on kyky asettua toisen asemaan ja luoda psykologista turvallisuutta. Heikkousmallissa häntä saatettaisiin kehottaa olemaan aggressiivisempi ja tuomaan mielipiteitään rohkeammin esiin. Vahvuuskeskeinen kehitys ei kuitenkaan yritä tehdä hänestä Tuloksen tavoittelijaa. Sen sijaan se tunnistaa hänen kykynsä valtavaksi voimavaraksi. Hannan kehityspolku voisi olla fasilitointitaitojen syventäminen tai valmentavan otteen opettelu. Hänen tehtävänsä ei ole olla äänekkäin, vaan luoda tila, jossa kaikki uskaltavat puhua.

Nämä esimerkit osoittavat, että vahvuuksiin keskittyminen on strategista. Tehokkain reitti huipulle ei ole yrittää olla hyvä kaikessa, vaan tulla poikkeuksellisen hyväksi niissä asioissa, jotka ovat sinulle luontaisia.

Tasapainon taito - Milloin heikkouksiin on pakko puuttua?

Tarkoittaako tämä, että heikkoudet tulisi unohtaa kokonaan? Ei suinkaan. Vahvuuksiin keskittyminen ei tarkoita heikkouksien sokeaa sivuuttamista. Ammatillinen viisaus piilee ymmärryksessä siitä, milloin kehityskohteisiin on ehdottoman välttämätöntä puuttua. Avainpelaaja-kurssilla tunnistamme kolme tällaista tilannetta.

1. Kun heikkous on roolin kannalta kriittinen

Jos kirurgin heikkous on huolimattomuus, hän ei voi paikata sitä loistavalla potilaskontaktilla. On olemassa tiettyjä perustaitoja, jotka ovat roolin menestyksekkään hoitamisen ehdoton edellytys. Jos tällaisella kriittisellä alueella on merkittävä puute, sen kehittäminen ei ole vaihtoehto, vaan velvollisuus.

2. Kun rooli muuttuu

Tämä on klassinen ansa. Ne taidot, jotka tekivät sinusta loistavan asiantuntijan, eivät välttämättä tee sinusta hyvää esihenkilöä. Huippukoodari, jonka menestys perustuu Analyyttisen ajattelijan vahvuuksiin, saatetaan ylentää tiiminvetäjäksi. Uusi rooli vaatisi kuitenkin Muiden kuuntelijan empatiaa ja Ajatusten johtajan taitoa inspiroida. Roolin muuttuessa on pakko tehdä rehellinen inventaario vaadittavista uusista taidoista.

3. Kun tiimi tarvitsee sitä

Kukaan ei toimi tyhjiössä, ja joskus tiimin yhteinen etu vaatii, että astumme tietoisesti epämukavuusalueellemme. Vaikka olisit luontainen Ideantuottaja, saatat joutua ottamaan vastuuta projektin yksityiskohtaisesta dokumentoinnista, jos tiimistä puuttuu Järjestyksen vaalija. Tällaisissa hetkissä kyse on ammatillisesta kypsyydestä ja ymmärryksestä, että oma mukavuus on toissijaista yhteisen päämäärän rinnalla.

Todellinen itsensä kehittämisen mestaruus on siis tasapainoilua. Se on kykyä johtaa omilla ainutlaatuisilla vahvuuksillaan suurimman osan ajasta, mutta samalla strategista älykkyyttä tunnistaa ne hetket, kun on pakko pysähtyä kehittämään heikkouksia. Tavoitteena ei ole tulla täydelliseksi kaikessa, vaan tulla tietoiseksi omasta kokonaisuudestaan.

Avainpelaaja-verkkokurssi ja sen ytimessä oleva Wopi-profiili on suunniteltu tämän tasapainon löytämiseen. Ne auttavat sinua tunnistamaan paitsi ne vahvuudet, joiden varaan sinun kannattaa rakentaa, myös ne kriittiset kehityskohteet, joiden tiedostaminen on kestävän menestyksen edellytys.

Jos tunnistit itsesi tästä kirjoituksesta ja haluat oppia johtamaan itseäsi strategisemmin, tutustu Avainpelaaja-verkkokurssiimme.

Lisätietoja Avainpelaaja-verkkokurssista löydät täältä!

Ole meihin rohkeasti yhteydessä!