Googlen löytämä huipputiimien salaisuus (ja miten rakennat sitä itse)

Kuva: Freepik

Tiesitkö, että Googlen massiivinen tutkimus paljasti huipputiimien tärkeimmäksi tekijäksi jotain aivan muuta kuin yksilöiden älykkyyden, kokemuksen tai edes tiimin rakenteen?

Joskus tiimit, joissa on paperilla kaikki kohdallaan, eivät vain saa tuloksia aikaan. Samalla toiset, ehkä vaatimattomammat resurssit omaavat ryhmät, tuntuvat lentävän ja ylittävän kaikki odotukset. Tämä on yksi johtamisen suurimmista mysteereistä ja juuri tätä Google lähti selvittämään tutkimusprojektissaan, joka tunnetaan nimellä Project Aristotle.

Googlen tutkijat analysoivat satoja tiimejä vuosien ajan etsien tekijöitä, jotka erottavat huipputiimit muista. He tutkivat kaikkea mahdollista, kuten tiimin jäsenten persoonallisuuksia, taitotasoa, koulutustaustaa, tiimin kokoa, työskentelytapoja ja jopa sitä, kuinka usein tiimiläiset lounastivat yhdessä. Tulokset olivat aika yllättäviä. Yksikään näistä ilmeisistä tekijöistä ei noussut selkeästi tärkeimmäksi. Sen sijaan yksi, usein aliarvioitu elementti, osoittautui kaiken perustaksi, ja se on psykologinen turvallisuus.

Mikä ihmeen psykologinen turvallisuus?

Termi saattaa kuulostaa pehmeältä ja epämääräiseltä, mutta sen vaikutukset ovat kaikkea muuta kuin sitä. Harvardin yliopiston professori Amy Edmondson määrittelee psykologisen turvallisuuden tiimin jäsenten jakamaksi uskomukseksi siitä, että tiimi on turvallinen paikka ottaa vuorovaikutuksellisia riskejä.

Yksinkertaisemmin sanottuna se on tunne siitä, että voit:

• Esittää "tyhmän" kysymyksen ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta.

• Myöntää virheesi ilman, että sinua rangaistaan tai vähätellään.

• Ehdottaa keskeneräistä ideaa ilman, että se ammutaan heti alas.

• Olla eri mieltä kollegan tai jopa esihenkilön kanssa ilman pelkoa negatiivisista seurauksista.

On myös äärimmäisen tärkeää ymmärtää, mitä psykologinen turvallisuus Ei ole. Se ei tarkoita jatkuvaa "kivaa yhdessäoloa" tai sitä, että kaikkien pitäisi aina olla samaa mieltä. Se ei tarkoita konfliktien välttelyä, vaan päinvastoin, se mahdollistaa rakentavat konfliktit, joissa uskalletaan haastaa ideoita ja prosesseja asiallisesti. Se ei myöskään tarkoita standardien laskemista tai vastuun välttelyä. Korkea psykologinen turvallisuus voi ja sen pitäisi yhdistyä korkeisiin vaatimuksiin ja tavoitteisiin.

Miksi se on strategisesti niin tärkeää?

Googlen tutkimus osoitti, että psykologinen turvallisuus oli tehokkaan tiimityön elementtien perusta. Tiimit, joissa turvallisuuden tunne oli korkea, olivat myös luotettavampia (ihmiset tekivät mitä lupasivat), heillä oli selkeämmät roolit ja tavoitteet, he kokivat työnsä merkityksellisemmäksi ja uskoivat työnsä vaikuttavuuteen.

Miksi asia on näin? Kun ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi, tapahtuu useita asioita:

• Oppiminen nopeutuu: Uskalletaan kysyä ja myöntää, ettei tiedetä. Virheistä opitaan avoimesti syyttelyn sijaan.

• Innovaatiokyky paranee: Keskeneräisiä ja villejäkin ideoita uskalletaan heittää ilmoille, mikä on uusien ratkaisujen syntymisen edellytys.

• Ongelmanratkaisu tehostuu: Erilaiset näkökulmat ja haastaminen ovat sallittuja, mikä johtaa parempiin ja monipuolisempiin ratkaisuihin.

• Sitoutuminen ja hyvinvointi lisääntyvät: Kun voi olla oma itsensä ja tuntee tulevansa kuulluksi, työtyytyväisyys ja sitoutuminen tiimiin kasvavat.

Nämä ovat kovia liiketoiminnallisia hyötyjä. Psykologinen turvallisuus on modernin tiimityön ja tuloksenteon ehdoton edellytys. Se ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se vaatii tietoista työtä jokaiselta tiimin jäseneltä.

Miten psykologista turvallisuutta luodaan arjessa?

Psykologista turvallisuutta on ravittava jatkuvasti pienillä, päivittäisillä teoilla ja valinnoilla. Se syntyy tai tuhoutuu niissä lukemattomissa vuorovaikutushetkissä, joita koemme työpäivän aikana. Jokainen tiimin jäsen, asemasta riippumatta, on tämän ilmapiirin aktiivinen rakentaja tai rapauttaja.

Ammattilainen ymmärtää tämän ja ottaa vastuun omasta vaikutuksestaan. Hän ei odota, että "joku muu" luo turvallisuutta, vaan toimii itse esimerkkinä. Avainpelaaja-kurssilla keskitymme neljään keskeiseen käyttäytymismalliin, jotka ovat tutkitusti tehokkaita psykologisen turvallisuuden rakentajia:

1. Osoita omaa haavoittuvuuttasi (ja normalisoi se). Yksi tapa luoda turvaa on olla itse esimerkkinä siitä, että keskeneräisyys on sallittua. Kun myönnät oman virheesi avoimesti , sanot ääneen, kun et tiedä tai ymmärrä jotain, tai pyydät apua, annat samalla muille luvan tehdä samoin. Se viestii: "Tässä tiimissä ei tarvitse esittää täydellistä." Tämä vaatii rohkeutta, mutta se maksaa itsensä takaisin luottamuksena.

2. Kehystä työ oppimisprosessiksi (ei vain suoritukseksi). Se miten puhumme työstä, vaikuttaa siihen, miten uskallamme ottaa riskejä. Jos korostamme vain lopputuloksia ja virheettömyyttä, luomme pelon ilmapiiriä. Jos sen sijaan kehystämme työn jatkuvana oppimisen ja kokeilemisen prosessina, jossa epävarmuus on normaalia, vähennämme epäonnistumisen pelkoa. Voit sanoa esimerkiksi: "Emme ole tehneet tätä ennen, joten tulemme varmasti oppimaan paljon matkan varrella" tai "Tämä on monimutkainen haaste, joten on tärkeää, että jaamme kaikki ideat ja huolet avoimesti." Tämä antaa luvan keskeneräisyydelle ja kokeiluille.

3. Harjoita aitoa uteliaisuutta (kysy enemmän, oleta vähemmän). Psykologinen turvallisuus syntyy tunteesta, että minua kuunnellaan ja minun näkemykselläni on väliä. Tehokas tapa luoda tätä tunnetta on olla aidosti utelias siitä, mitä muut ajattelevat. Älä tyydy vain esittämään omia kantojasi, vaan kysy aktiivisesti muiden mielipiteitä, erityisesti hiljaisemmilta tiimin jäseniltä. Käytä avoimia kysymyksiä, jotka kutsuvat dialogiin, kuten "Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?", "Onko meillä jokin näkökulma, jota emme ole vielä huomioineet?", "Miten sinä lähestyisit tätä?". Osoittamalla aitoa kiinnostusta viestit arvostusta ja luot tilaa monipuolisemmalle keskustelulle.

4. Reagoi rakentavasti (palkitse riskinotto). Tapasi reagoida muiden ottamiin vuorovaikutuksellisiin riskeihin on ehkä kaikkein ratkaisevin tekijä. Jokainen reaktiosi on joko viesti "Täällä on turvallista yrittää" tai "Älä tee tuota uudelleen". Kun kollega myöntää virheen, kiitä häntä rehellisyydestä sen sijaan, että syyttäisit. Kun joku esittää "tyhmän" kysymyksen, kiitä häntä asian esiin nostamisesta ja vastaa asiallisesti. Kun joku on eri mieltä kanssasi, kiitä häntä näkökulman jakamisesta ja pyri ymmärtämään hänen logiikkansa. Pienilläkin rakentavilla reaktioilla vahvistat turvallisuuden kulttuuria pala palalta.

Nämä neljä käyttäytymismallia eivät vaadi suuria organisaatiomuutoksia, vaan ainoastaan tietoista päätöstä toimia arjessa hieman eri tavalla. Ne ovat taitoja, joita kuka tahansa voi harjoitella.

Työkalu turvallisuuden rakentamiseen

Wopi-profiili ja sen paljastamat Osaajahahmot antavat arvokkaita vihjeitä siihen, miten omat luontaiset ominaisutesi ja toimintatyylisi vaikuttavat kykyysi rakentaa psykologista turvallisuutta. Jokaisella hahmolla on omat luontaiset vahvuutensa ja myös potentiaaliset kompastuskivensä liittyen turvallisuuden luomiseen.

Esimerkiksi Muiden kuuntelija ja Järjestyksen vaalija ovat usein erinomaisia turvallisuuden luojia, koska he ovat empaattisia ja pyrkivät yhteisymmärrykseen. Heidän haasteensa voi kuitenkin olla rakentavien konfliktien välttely. Vahva Tuloksen tavoittelija taas voi kiireessään tahattomasti sivuuttaa ihmisten tunteet ja luoda painetta, joka voi vähentää turvallisuuden tunnetta. Hyvin kriittinen Faktoihin nojaava tai Laadun tavoittelija voi tahattomasti tukahduttaa luovan ideoinnin, jos hän keskittyy jatkuvasti vain virheiden etsimiseen.

On tärkeää tulla tietoiseksi oman profiilin mahdollisista vaikutuksista muihin. Vaikka olisit vahva Tuloksen tavoittelija, voit tietoisesti harjoitella kiittämään tiimiä ponnisteluista, etkä vain lopputuloksesta. Vaikka olisit Faktoihin nojaava, voit tietoisesti opetella etsimään uusista ideoista ensin hyvää ennen kuin esität kritiikin.

Itsetuntemuksesta paremmaksi tiimikaveriksi

Psykologinen turvallisuus ei ole vain esihenkilön vastuulla, vaan se syntyy jokaisen tiimin jäsenen toiminnasta. Kun ymmärrät itseäsi paremmin, sinusta tulee väistämättä myös parempi tiimikaveri ja osaat rakentaa luottamusta ja edistää avointa ilmapiiriä omalla toiminnallasi.

Tässä Osaajahahmojesi ymmärtäminen on avainasemassa. Kun tunnistat itsessäsi esimerkiksi vahvan Nopean toimeenpanijan, ymmärrät, miksi saatat joskus vaikuttaa hätiköivältä tai keskeyttää muita. Aikomuksesi on viedä asioita ripeästi eteenpäin. Tämän tiedostaminen auttaa sinua säätelemään omaa toimintaasi ja viestimään aikeistasi selkeämmin.

Samalla Osaajahahmot toimivat empatian työkaluna. Kun ymmärrät, että kollegasi hitaus saattaa johtua hänen Laadun tavoittelijan hahmosta (jonka aikomus on varmistaa virheetön lopputulos), et enää turhaudu yhtä helposti. Alat nähdä erilaisuuden rikkautena ja opit arvostamaan niitäkin toimintatapoja, jotka poikkeavat omistasi.

Avainpelaaja-kurssilla opit tunnistamaan nämä omat ja muiden luontaiset toimintatavat. Saat konkreettisia työkaluja, kuten Wopi-analyysin ja Osaajahahmot, joiden avulla voit:

• Ymmärtää syvemmin omaa vuorovaikutustyyliäsi ja sen vaikutusta muihin.

• Kehittää empatiaasi ja kykyäsi tehdä yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.

• Ottaa aktiivisen roolin psykologisen turvallisuuden rakentajana omassa tiimissäsi, esimerkiksi harjoittelemalla aitoa uteliaisuutta ja reagoimalla rakentavasti muiden ideoihin.

Vaikka et voisi muuttaa koko tiimin kulttuuria yksin, voit aina vaikuttaa omaan toimintaasi ja siihen, millaisen ilmapiirin luot ympärillesi. Syvällinen itsetuntemus on ensimmäinen ja tärkein askel tällä matkalla.

Tutustu Avainpelaaja-kurssiin tästä